Silloin, kun kuvakirjaa on ollut tekemässä sekä kuvittaja että kirjailija, ensin mainitun panos merkitsee vähintäänkin yhtä paljon kuin jälkimmäisen. Kun tekstiä on vähän, kuvittajan näkemys täydentää tarinaa ja tekee siitä elävän. Siksi haluankin esitellä teille Saana Nyqvistin, lahjakkaan nuoren kuvittajan, joka on kanssarikolliseni Mörkö Möön ja Mikko Pöön tuomisessa päivänvaloon. […]
Atk-peikot kertoivat minulle, että on erittäin epähienoa komentaa ihmisiä ostamaan oma kirja. Kuulemma mainostaminen pitää tehdä niin, että kukaan ei huomaa, että mainostaa. Niin kuin vaikka vähän aikaa sitten tekemässäni raportissa möröistä. Olisi kuulemma vaan pitänyt jorista möröistä eikä puhua mitään homejuustoista tai nälkäänäkevistä kryptozoologeista. Ja sitten lopuksi humauttaa Mörkö Möö […]
Kerronpa teille tarinan eräästä peikosta. Kutsutaan häntä vaikkapa Arvoksi. Eräänä aamuna Arvo heräsi perin huonovointisena. Hänen karvaista päätään särki, niveliään kolotti ja joka ainoa hänen harmaista aivosoluistaan tuntui muuttuneen yön aikana puuroksi. Sanalla sanoen, Arvo oli sairas. Koko sen päivän Arvo makasi sängyssä ja tuijotti kattoon. Sitten hän käänsi kylkeä […]
Päätimme Saanan kanssa järjestää pienet kekkerit Mörkö Möön ja Mikko Pöön julkaisun kunniaksi. Ne pidetään Turun pääkirjastossa keskiviikkona 22.2.2012 klo 16-18. Kryptozoologisten tutkimusten lukijat ovat sydämellisesti tervetulleita paikalle! Ja vaikka minä olenkin tosi pelottava tapaus[1], Saana on ihan mukava tyyppi, joten kerätkää rohkeutenne ja tulkaa moikkaamaan! Tässä virallinen kutsu, joka on Saanan käsialaa […]
Jotkut teistä ovat jo ehkä ihmetelleet, miksi en ole kertonut teille vielä möröistä. Syy on puhtaasti kaupallinen. Minun jääkaapissani on tällä hetkellä kimpale homejuustoa[1], puolikas maitopurkki ja kaksi putipoikaa[2] ja jopa maineikkaiden höpötieteilijöiden (ja peikkojen) pitää syödä. Sattumoisin kirjakauppoihin on ilmestymässä näinä päivinä aivan mainio möröistä kertova kirja: Mörkö Möö […]
