Eräs lukijani valitti minulle taannoin, että paperinukeissani on aivan liikaa tyttöjä ja liian vähän poikia. Erityisesti sellaisia, joilla on miekka ja jotka ovat vähän hurjia. Sanoin, että se on ihan totta. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että olisin jotenkin tahallani sorsinut poikia, vaan minusta pojat, varsinkin keijupojat, ovat vaikeampia piirtää. Jos […]
Löysin tänään lumikeijun. Sen varpaat olivat valkoiset, hipiä kuin hanki. Sen sinisissä silmissä safiiri ja helmiäinen, lumi ja jäähileet kieppuivat, hassuttelivat. Talven ensimmäinen lumikeiju. Niin kuin lumihiutaleet, jokainen lumikeiju on erilainen, ei koskaan aivan kuin toinen. Ne tulevat ensilumen mukana taivaan tarhoista. Sieltä, missä talvi lepää. Ne sirottelevat hiutaleita pihakiville, […]
Metsän peiton pimennossa, suurten puiden juurakossa kulje silmät avoinna voit löytää uuden maailman. Hyvää viikonloppua kaikille! Magdalena & peikot PS. Muita mustavalkoisia väyliä löydät täältä.
Pieni taloni omenapuiden katveessa on ollut tänä talvena pitkiä aikoja hautautuneena lumikinoksen alle ja pahimpien pakkasten aikaan oveni jopa juuttui kiinni niin kovasti, että minun täytyi pysytellä päiväkausia sisätiloissa vällyjen alla ja elää melkein pelkästään pipareilla ja punaherukkamehulla. Se oli kauheaa. Kerran yritin mennä visiteeraamaan ystäviäni taikamaailmassa, mutta talvi on […]
Eräänä aamuna lammen pinta oli peittynyt valkoisen vaipan alle. Lumi kimmelsi kuulaana auringon hauraassa ensivalossa ja ilma tuoksui kristallille ja aavistukselle savusta. Unenpöpperöisen Aamunkasteen hengitys huurusi ja hänen sormiaan kipristeli, kun keiju nousi asumuksensa ovelle ihailemaan hiljaista näkymää. ”Talven taika, unen aika,” keiju mutisi ja puhalsi lämmintä ilmaa kämmeniinsä, ”luonto uinuu, […]
