Kummituksista 2
Kun tapasin ensimmäistä kertaa kummituksen, myönnän olleeni hieman häkeltynyt. Sikäli kun ”häkeltynyt” on sopiva sana kuvaamaan sitä, että joku muuttuu kasvoiltaan valkoiseksi kuin lakana, kiljuu äitiä ja juoksee pyjamissaan vanhempiensa peiton alle. Täysikasvuinen, ihmisten maailmassa asustava kummitus on nimittäin karmaiseva näky. Niiden läpikuultavat ruumiit lilluvat ilmassa kuin pyykit, jotka on […]
