tulostettavat paperinuket


Paperinukke: Gigi – Kellopelikuningas 4

Pitkästä aikaa innostuin taiteilemaan paperinuken. Ehkäpä tätä sarjaa tulee jatkossa lisääkin. Mussovits-paperinukke? Hmm. Kenties. Saanko esitellä, Umbrovian prinsessa Gregorovia Anastassija Ludovica Konstantinina. Tuttavallisemmin Gigi. Asuinaan hänellä on 1860-luvulle tyypillinen nuoren tytön lyhyt arkimekko sekä hienompi ja malliltaan ”aikuisempi” tanssiaismekko, johon hän pukeutui Keloburgin isännän illallisille Kellopelikuninkaassa. Viimeisintä muotia, mutta ah, niin umbrovialainen. […]


Paperinukkeja: ent. Rupert ”Klenkka” Johansson 2

Yleisön pyynnöstä: Saanko esitellä, Kryptozoologisten tutkimusten ensimmäinen zombi-paperinukke! Rupert ”Klenkka” Johansson oli ennen zombiksi muuttumistaan merirosvo. Hänen laivansa miehistö sai Haitin-matkallaan pahanlaatuisen pöpön, josta hengissä selvisivät vain kapteeni ”Klenkka” Johansson sekä hänen perämiehensä Säkäpää-Jannu. Tai hengissä ja hengissä, he muuttuivat ennen pitkää zombeiksi ja söivät muun miehistön.  Sen jälkeen Klenkka putosi mereen, missä onnettomuudekseen paikalle osunut […]


Paperinukke: Prinsessa Sofia

Kuvitelkaa seuraava kohtaus: Yö on ollut kuulas ja viileä. Auringon ensi säteet hiiviskelevät nurkissa, mutta herätyskello ei ole ehtinyt vielä pirahtaa. Maankuulu kryptozoologi Magdalena Hai – vaaleanpunaisilla lampailla koristetuissa flanellipyjamissaan – myhäilee jo onnellisen unen jäljiltä hereillä paksun, lämpimän peittonsa alla. ”Hum hum… Jälleen uusi ihana päivä alkamassa.” (Hän puhuu […]


Paperinukkeja: Heron Jääkide 2

Eräs lukijani valitti minulle taannoin, että paperinukeissani on aivan liikaa tyttöjä ja liian vähän poikia. Erityisesti sellaisia, joilla on miekka ja jotka ovat vähän hurjia. Sanoin, että se on ihan totta. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että olisin jotenkin tahallani sorsinut poikia, vaan minusta pojat, varsinkin keijupojat, ovat vaikeampia piirtää. Jos […]


Paperinukkeja: Amelia Pohjoistuuli 2

Minkä ihanan ryökäleen saankaan teille tänään esitellä! Kaukana eteläisillä vesillä, missä leudot tuulet hyväilevät poskipäitä ja ananakset kasvavat kuin perunat pellossa, elää muuan neiti Amelia Pohjoistuuli. Hänen silmänsä hehkuvat kuin itäafrikkalaiset rubiinit ja hiuksensa ryöppyävät harteillaan kuin vauhkoontunut lammaslauma Riczhdâmottin rinteillä[1]. Tämän neidon saattaa tavata mitä hienoimmissa juhlissa, tanssimassa lordien ja […]