Näillä helteillä tuntuu siltä, kuin aivot valuisivat korvasta ulos ja tekisivät lätäkön asfaltille. Sellainen olo saa ihmisen tuntemaan itsensä hieman kiukkuiseksi. Sitä saattaa ärsyyntyä kovasti asioista, joista ei tavallisesti ärsyyntyisi. Sitä saattaa sanoa rumasti pikkuveljelle ja nykäistä pikkusiskon nukelta pään irti. Sitä saattaa maata voimattomana kuin fletkumato olohuoneen matolla. Eikä keksi mitään järkevää tekemistä. Mutta ei huolta! Minulla on ratkaisu!
Kaksi päivää kestäneen hellerähinän jälkeen minä ja peikot nimittäin päätimme ottaa toisiamme niskasta kiinni ja viedä legoukot piknikille. Siellä kuluikin koko iltapäivä ja kaikilla oli perin hauskaa. Ei vähiten legoukoilla itsellään. Annankin Narrin kertoa teille, mitä kaikkea he retkellä tekivät.
Aha. Selvä. Jatkuu huomenna. Legoukkojen kesäretki – osa 2.