Palasin myöhään sunnuntai-iltana tutkimusmatkaltani lohikäärmeiden luo ja havaitsin atk-peikkojen kaapanneen sekä Kryptozoologiset tutkimukset että Facebook-sivuni. Myös kaksi luuppiani näyttää kadonneen jäljettömiin, mutta minulla on aika hyvä käsitys, mihin ne ovat joutuneet, enkä aio nostaa siitä meteliä. Mikään näistä asioista ei tullut minulle suoranaisesti yllätyksenä.

Sen sijaan koen tarpeelliseksi puolustaa kunniaani syytöksissä, jotka liittyvät Suureen Ilmalaivaregattaan. Ensinnäkin, minä en ollut ”hummaamassa ilmamerirosvojen kanssa”, niin kuin atk-peikot väittivät. En ainakaan koko aikaa. Ehkä pelasin hieman mölkkyä ja saatoin ottaa osaa puujalkajuoksuun, mutta siinä kaikki! Paitsi että pitihän minun syödä, ja neidit Rose ja White olivat vallan viehättävää seuraa, kun heihin tutustui paremmin. Ruokailun jälkeisiin tanssiaisiin osallistuminen nyt vain kuuluu hyviin tapoihin. Mutta kaiken kaikkiaan olin Suuressa Ilmalaivaregatassa vain ja ainoastaan työasioissa, löytääkseni hintaluokaltaan sopivan, pienehkön ilmalaivan kuljettamaan minut lohikäärmeiden maille.

Jouduin viipymään regatassa kaikkiaan kolme (vakuutan teille, hyvin tylsää ja tavanomaista) päivää, ennen kuin löysin aluksen, jonka kapteeni suostui viemään minut perille. Viikon mittaisten etsintöjen jälkeen tapasimme erään kohtuullisen ystävällisen lohikäärmeen, joka suostui olemaan syömättä meitä ja keskustelemaan kanssamme Vantaan lihaskandaalista ja mustan pörssin vauvalohikäärmekaupasta. Kirjoitan parhaillani perinpohjaista raporttia tapaamisestamme ja julkaisen sen täällä Kryptozoologisissa tutkimuksissa myöhemmin keväällä.

Asiasta toiseen, olen havainnut, että vuorenpeikot suhtautuvat lemmikkeinä hyvin omistavasti emäntiinsä tai isäntiinsä. Börtti hyökkäsi kimppuuni heti ulko-ovella ja halusi rutistaa minut rusinaksi. Voi niitä verestäviä pikkusilmiä ja sitä riemunkarjuntaa, joka minua oli vastassa! Loppujen lopuksi minun täytyi kiivetä pihapihlajaan ja paukuttaa sitä lempeästi harjanvarrella päähän ennen kuin se ymmärsi, ettei emäntiä saa rutistaa rusinaksi. Emännistä tulee hyvin litteitä, jos niitä rutistaa rusinaksi.

Ensi viikolla onkin sitten luvassa vuodenaikaan sopiva hulvaton tarina kahdesta hassusta akasta. Mutta laitan teille tähän lopuksi vielä tunnelmakuvan matkaltani lohikäärmeiden maahan.