Voin ilokseni kertoa, että Kariston kustannusliikkeen viisaat naiset ja miehet ovat päättäneet sisällyttää syksyn 2014 julkaisuohjelmaan Gigi ja Henry -saagan päättävän teoksen, joka kulkee nimellä Susikuningatar. Päätös olisi toki tehty aiemminkin, ellen olisi itse ollut käsikirjoituksen kanssa niin sanotusti vaiheessa. Koko syksy meni kiukutellessa ajan puutetta. Grr. Mutta kun homma kerran lähti alkuun… Susikuningattaren kirjoittaminen on ollut upeaa. Jos joku kysyisi minulta juuri nyt, miksi kenenkään tulisi unelmoida kirjailijan ammatista, alkaisin virnuilla mielipuolisesti, heilutella käsiäni ylös ja alas ja kähistä: ”Tämä tunne! Tämä huikea liukumäki, lento, liito, vuoren huippu, tämä rakkaus! Sen takia!” (Maaninen? Miten niin olen maaninen? Ja mitä väliä, vaikka olen sietämätön ääliö silloin, kun olen jumiutunut johonkin juonenkäänteeseen tai tosielämä kutsuu syystä tai toisesta pois käsikirjoituksen luota? Ei haittaa yhtään!)
Mutta olen minä muutakin tehnyt ajallani. Olen tuunannut aikakonetta pihan pikkulinnuille [1].
Olen käynyt Merimaailmassa tervehtimässä kaimoja.
Ja öh… Mitä tästä sanoisi? ”Pöö?”
Olen käynyt päiväretkellä Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Ristiriita kasvihuoneiden sisä- ja ulkotodellisuuden välillä on hurmaava. En edes tiedä, viihtyisinkö näissä, jos ulkona olisi kaunis kesäpäivä.
Ostanut tulipalopakkasissa paleleviin kätösiini kirjoituskynsikkäät.
Löytänyt kodistani jännittävän sekä esteettisesti miellyttävän valon ja tehnyt sen kanssa tätä.
Jonka lopputulema oli tämä mainio kuvamanipulaatio.
Miksi ihmeessä, te kysytte? Syitä on useita:
A) Koska myöhäisiltapäivän valo oli juuri sopivan dramaattinen ihmissusikuviin,
B) koska ainoa lähimainkaan ihmissutta muistuttava henkilö ko. valon läheisyydessä olin minä itse,
C) koska jotkut ihmiset tykkäävät ottaa itsestään nättejä selfieitä. Toisille se on haastavampaa, koska ”Muahhahhaa” tulee tielle, ja koska
D) on tunnettu tosiasia, että jokaisella pienen jyrsijän näköisellä olennolla on halu näyttää suuremmalta ja pelottavammalta kuin onkaan. Se on meillä verissä.
Tätä kaikkea ja ennen kaikkea tätä viimeistä, hyvät naiset ja herrat, kutsutaan prokrastinaatioksi[2].
Niin ja minut hyväksyttiin Kirjailijaliiton jäseneksi, kuten Facebookia seuraavat jo tiesivätkin. Jehuu! Mutta tarkoittaako tämä nyt sitä, että minusta tulee vakava ja varteenotettava kulttuurihenkilö? Siitä tuskin on pelkoa. Kirjailijuus on kuitenkin onnen kauppaa, hönöily pysyy.
Kevään tullen valo lisääntyy, möröt hiipivät takaisin kammioihinsa ja minä hiivin sieltä pois. Olen ehkä kalvakka ja nuhjaantunut ja kokonaisten lauseiden muodostaminen tekee kipeää, mutta eiköhän se siitä. Mitä tässä yritän sanoa, on se, että seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana minut voi bongata useissa eri tapahtumissa. Tässä niistä pientä listaa:
VANHAN KIRJAN TALVI, 7.-8. 2. 2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto
Perjantai 7.2. klo 17-18 Raapale – sadan sanan tarina. Pienoisnovellit esittelyssä. (Osuuskumma) (Kahvila Novelli)
Lauantai 8.2. klo 12.00–12.30 Magdalena Hai. Haast. J.S. Meresmaa. (Musiikkisali) 12.30–13.00 J.S. Meresmaa. Haast. Magdalena Hai. (Musiikkisali). Huomatkaa, että tämä on tunnin pituinen yhteisohjelma ja keskustelu luultavasti aaltoilee sen mukaan. Eli paikalla kannattaa olla 12-13, vaikka haluaisittekin tulla kuuntelemaan vain toista. Keskustelemme kirjasarjoistamme (Gigi ja Henry, Mifonki-sarja sekä Keskilinnan ritarit) ja yleisemmin kirjailijuudesta.
Lauantai 8.2. 16.00–17.00 Steampunk-paneelikeskustelu (Osuuskumma). (Musiikkisali). Keskustelua steampunkista, vaihtoehtohistorian kirjoittamisesta ja taustatutkimuksen tekemisestä.
Osuuskumman pöydästä kannattaa käydä etsimässä hyvää luettavaa ja ihmissuden näköisiä kirjailijoita.
ELÄVÄN KIRJALLISUUDEN FESTIVAALI, 15.2.2014, Tampereen Työväenmuseo Werstas
Täällä en ole itse esiintymässä, mutta minut voi yhtä kaikki yhyttää Osuuskumman pöydästä. Tarkkailkaa Osuuskumman Facebook-sivua tarkemman esiintyjä- yms. infon varalta.
TAMPERE KUPLII SARJAKUVAFESTIVAALI, 26.-30.3. 2014, Tampere, Finlaysonin tehdasalue
Ohjelma on vielä muodostumassa, tästä lisää myöhemmin. Esittelen steampunk-sarjakuvia. Jei!
KIRJAILIJAVIERAANA MAGDALENA HAI, 1.4. 2014, klo 12 Hervannan elokuvateatteri
Kaikille avoin tilaisuus, tervetuloa!
Lopuksi vielä Osuuskummalta kivaa: Vuoden 2014 kirjatarjontaa! Eikö ole mahtavan hienoa tavaraa tulossa?
[1] Koska dinosaurukset Tardiksessa houkuttelevat mitä todennäköisimmin paikalle Tohtorin.
[2] Jotkut kutsuvat sitä elämäksi, mutta heillä ei olekaan kirjan kirjoittaminen kesken.
Peikko melkein säikähti Magdalenan hienoja pöö-juttuja. Peikko on miälisnänsä kun Magdalena on ruvennut kirjailijaksi. Lukeminen on peikosta mukavaa, se tykkää Gigistä. 🙂
Kiitos peikolle! Pöö-jutut on kaikista hauskimpia tehdä, niissä kummallisesti jäykistynyt kamerailme on yleensä vain eduksi. 😉
Mahtavaa että tulet Hervantaan! Mielenkiintoista että päiväksi on valittu aprillipäivä 😉
Todellakin! 😀 Arvaan, että joudun vakuuttamaan ihmisiä jonkun verran siitä, että olen oikeasti tulossa. 😀
Heee, kiinnostavaa ohjelmaa ja kiinnostavia julkaisuja!
Näin on! 🙂
Vasta syksyllä 🙁 Eikö sitä G&H III:sta saisi edes hiukan aikaisemmin ulos painosta? Pliiiiis!
😀 Kuule tiukkaa tekee tälläkin aikataululla! 😀
Pistä peikot töihin. Näytä niille kuka käskee!