Olin kirjamessuilemassa viikonloppuna.

Suomen Nuorisokirjailijoiden loosissa oli mm. kirjankansiäänestys, kirjailijoiden työhuonekuvia ja kirjailijapitoista ohjelmaa nonstoppina koko viikonlopun! Yllä kuva loosista perjantaiaamuna, juuri ennen kuin messukeskukseen alkoi valua väkeä kuin pipoa.

Kirjailija Hannu Hirvosen heliumpallotaidetta. Ostin muuten messuilta Hannun erinomaisen lastenfantasiakirjan Tuonenkehrääjät. Suosittelen lämpimästi.

J. S. Meresmaa ei taida tietää, mikä siellä seinällä roikuskelee. Ei varmaan muuten olisi noin lunkina.

Ilmapalloja, kuten suuren urheilu kirjallisuusjuhlan henkeen kuuluu.

Vinski-lavalla käytiin myös mielenkiintoisia keskusteluja kirjoista, huolimatta siitä, että lava sijaitsi Siperiassa sekä sijoituksensa että ilmastonsa puolesta. *hrr* Tässä haastateltavina Siiri Enoranta, Annukka Salama ja Elina Rouhiainen.

Siri ”Hurrikaani-Hii-Hoo” Kolu esiintymässä Vinski-lavalla juuri ennen minua ja J.-P. Koskista.

Turkulainen kulttuuritehotäti ja ylen suloinen ihminen Veera Vähämaa toimi meidän kellokallenamme ja esittelijänämme.

Yksi päivän antoisimmista esityksistä oli Nuortenkirjailijoiden lavalla pidetty Amerikka vs. Suomi -nuortenkirjallisuuspaneeli, jossa Sari Peltoniemi ja Siiri Enoranta keskustelivat koululaisten kanssa mm. suomalaisen fantasian junttiudesta ja glittervampyyreistä. Puheenjohtajan nuijaa heilutti Anu Holopainen. Äärimmäisen mielenkiintoista, eikä vähiten sanavalmiiden koululaispanelistien vuoksi!

Oman päiväni kohokohta oli esiintyminen Tähdet, tähdet -lavalla, jossa koululaiset ja lukiolaiset haastattelivat kirjailijoita. Minut oli sijoitettu Katja Ketun (yllä) ja Jouni Hynysen väliin. Ooh, isoja nimiä. Ja minä niin pieni (vaikka tietysti egoni, jonka kuljettamista varten minulla oli messuilla fiktiivinen kantokori kottikärry ilmatyynyalus, kompensoi sieluni nimeni pienuutta).

No mutta, haastattelijat olivat loistavia, kekseliäitä ja rohkeita. Ikävä kyllä minulla ei ole haastatteluista omia kuvia, mutta J. S. Meresmaa antoi ystävällisesti käyttööni tämän ottamansa kuvan. Minulla on siis kuvatodisteita siitä, että olen ihan oikeasti ollut messuilla ja minulle on jopa annettu mikrofoni käteen. Hämmästyttävää. Ilmekin on taattua sarjaa ”Hai pohdiskelee syömistä sylttyä syvällisiä.”

Sunnuntaina minulla oli ilo osallistua Turun Science Fiction seuran Kuvitteellisia kirjoja -paneeliin, jossa opin, että olen surkea improvisaattori, kissanpennut ja lonkeroeläimet eivät sovi yhteen ja että Peter Jackson tekee ihan liian paljon töitä. Tässä teille aatteellinen jääkarhu.

Kiitos mahdottomasti kaikille, jotka kutsuitte haastatteluita ja muuta kummaa tekemään. Koululaiset ja kollegat, olitte ihania. Ei olisi voineet hauskemmat, innostavammat, mukavammat messut olla!