Tunnelmia viime viikonlopulta, tai: Kun Nuorisokirjailijat Tukholmaan lähti. Kuvia, kuvia, KUVEJA!
Rakastun helposti kaupunkeihin, joissa on vinoja taloja ja kapeita kujia.
Tukholma tarjoili runsain mitoin molempia.
Onnellinen kaupunkimatkailija elementissään. Muulina.
Aiih! Ihana mekko!
Huonekaverikseni sain kirjailija Tiina Lehtinevan (kuvassa), jonka kanssa meillä oli hurjan hauskaa ja hämmentävän paljon yhteistä (unikumikanat!). Tässä kuvassa todellinen kohde oli kuitenkin hillittömän kokoinen YÖKKÖNEN (ympyröity yläkulmassa). Se oli puolen kämmenen kokoinen! Millä ne Ruotsissa ruokkivat yökkösiään?!
Komeaa arkkitehtuuria Ritarihuoneen puutarhassa.
Tämä talo pääsi seuraavaan kirjaani. Tavallaan.
Kaiken ympärillä vettä!
Veden päällä kulkevissa junissa oli jotain hyvin miyazakimaista, ja oikeastaan koko kaupungissakin.
Kellopelimaakari meets Kungliga slottet.
Vartijasolttujen edessä piti antautua. He olivat NIIN söpöjä!
Lauantaina vierailimme Tukholman Suomi-instituutin Kirjatorilla, jossa aloitettiin valtakunnallinen Lue lapsenlapselle -kampanja.
Nuokkareiden grand dame ja pääjehu, kirjailija Tuija Lehtinen sekä haastattelijamme ja tulkkimme Janina Orlov.
Vakava kirjailija Anu Holopainen.
Nuorisokirjailijoiden nuorisojaosto.
Esittelen parempaa puoltani. Mekko sai kehuja ja kirjojakin meni. 🙂
”Kirjailijat, te luette aina!” sanoi kerran eräs ihana ihminen. Myönnetään. Tällä reissulla matkalukemisenani toimi Diana Wynne Jonesin House of Many Ways, joka sopikin Tukholman tunnelmaan aivan loistavasti! Lisäksi sain vaihtarina Tiinan varsin herkulliselta näyttävän kirjan Piparminttupoika, ja mukana oli myös uunituore Susikuningatar!
Kiitos Tukholma, Finlands Institutet, Nuorisokirjailijat ry ja matkatoverit! Det var fint!
Reissusta on raporttia ainakin myös Anu Holopaisen blogissa ja Grafomaniassa.
Gamla Stan on kyllä mielikuvitusta ruokkiva paikka. Sinne voi helposti kuvitella päähenkilömatkuksi sopivan kadun kasvatin juoksentelemaan ihmisvilinässä.
Kyllä! Olisin mielelläni jäänyt vähän pidemmäksikin aikaa fiilistelemään. Mutta eihän tuo onneksi kaukana ole. 🙂
”Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana!”
Joo, kaikkien kaupunkejen vanhat kaupungit ovat inspisähkyn tuottajia. Ah. Itselle pakollinen kohde Tukholmassa on ehdottomasti ABBA-museo, johon pitäisi päästä.
Paljon jäi vielä näkemättä, museot erityisesti! Meillä oli yksi päivä vapaaseen vaelteluun ja siihenhän se melkein menikin. 🙂
Tukholma on ollut teille tarumainen!
Kiva rapårtti, kiitos siitä. Arvaapas vain, mihin kuvaan sitä ritarien kanssa päivänsä nyt viettävä jäi silmistään kiinni…
Rapårttipa hyvinkin. X) Kumma, että ylipäätään pääset sieltä ritariesi alta… öh… keskeltä… välistä… seurasta irtoamaan!
Iron Maidenin Bruce ja Steve olivat tapaamassa suomalaisia spefikirjailijoita.
”Hei katso, tuo on se Kerjäläisprinsessan kirjoittaja”, Bruce sanoi.
”Ei, tuo on kyllä J.S. Meresmaa”, Steve vastasi.
”Jaa, ei siis Magdalena Hai”, Bruce totesi pettyneenä.
Kyllä. Tämä on vitsi, johon törmään aika usein. 😀 😀 😀 Voi Bruce, minkä teit.
EIKÄÄÄÄ! 😀 Repesin ihan totaalisesti tolle meidän ”nuorisojaosto”-kuvalle. 😀 Kiitos itsellesi reissusta, oli ihanaa. <3 Ja yllättävän yhteisen unikanailun jälkeen löysimme onneksi jotain järkevääkin yhteistä. 🙂 Halaillaan, kun tavataan!
Kyllä! Hienoja keskusteluja kirjallisuudesta, elämästä ja kaikesta! 🙂 *hali*