Olenhan minä vähän pakkomielteinen hellyttävällä tavalla intohimoinen ihminen, mutta nyt olen kuulkaa hyvin syvällä Umbroviassa. Voi olla, että vähään aikaan ette kuule minusta paljonkaan tai kenties kuulemanne on pelkkää hämmentävää hourailua, mutta siitä ei tarvitse huolestua. Olen vain kaulaa myöten ihmissusissa juuri nyt. Susikuningattaren kirjoitusprosessi on ollut erilainen kuin sarjan […]
Gigi ja Henry -sarjan tapahtuma-aika on 1860-luvun puolivälistä vuoden 1870 kesään. Aika ei ole vaatetuksen puolesta mitenkään suosikkejani. Pidän hurjasti 1800-luvun alun empirelinjaisista mekoista ja 1870-80-luvun naisfiguurista, mutta silläkin uhalla, että kaikki Tuulen viemää -fanit hyökkäävät kimppuuni, täytyy sanoa, että muoti 1830-luvulta 1860-luvun loppuun on mielestäni kokonaisuudessaan aika… ”Joo, toki luisut hartiat ja pienen talon kokoiset […]
Olin niin iloisesti yllättynyt tästä uutisesta, että melkein unohdin hehkuttaa sitä täällä! Kaarinan kaupunginkirjaston järjestämän Kirjava Kettu -kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin varsinaissuomalaisten kirjailijoiden teoksia. Tänä vuonna palkinnosta kisaa kuusi teosta: Hannu Hirvosen Virtahepojen laulujuhlat, Markku Karpion Mun isäni on avaruusmies, Roope Lipastin Vilhelmiina ja vanha röyhyttelijä, Marita Katariinan Sammalkummulla […]
Minä kuulkaa rakastan ihmissusia. Ne ovat ihania. Niissä yhdistyy kaikkien hirviöiden parhaat puolet yhdessä karvaisessa, hopeaa pelkäävässä, kuuta karjuvassa hunk-a-doodle-paketissa. Pidän niistä nimenomaan hirviöinä. Silloin, kun ne eivät ole kunnolla ihmisiä eivätkä petoja, vaan jotain siltä väliltä. Ihmissusissa on sellaista raakuutta, joka värähdyttelee suloisia kieliä minun mielikuvituksessani. Yksi lempisarjojani nuorena […]
