Magdalenan suositukset Joulupukin konttiin 2


Olen pohtinut Joulupukkia ja sitä työmäärää, mikä hänellä on pian edessä. Miesparka joutuu tekemään lahjat kaikille maailman lapsille. Olkoon, että hänellä on tonttuja apuna, mutta huhheijaa, mikä homma. Tiedättekö te, kuinka paljon lapsia maailmassa on? Noin 1,8 miljardia! Näin joulun alla haluankin kehottaa kaikkia Kryptozoologisten tutkimusten lukijoita hiukan miettimään, miten voisimme keventää Joulupukin raskasta taakkaa.

Itse suosin ns. aineettomia lahjoja, varsinkin, kun on kyse ihmisestä, jolla on jo kaikkea. Aineettomia lahjoja voi ostaa esimerkiksi näistä osoitteista:

Worldvision

Unicef

Interpedia

Kirkon ulkomaanapu

Hyvää mieltä ei voi olla liikaa.

Mutta toisinaan haluan antaa ystäville myös käsinkosketeltavia paketteja. Viime vuonna annoin Börtille uuden nuijan ja atk-peikoille vanupuikkoja korvien puhdistamiseen, sillä haluan olla hyödyksi. Atk-peikot antoivat minulle hiiren järsimät villasukat ja Börtti korvatillikan. Myöhään illalla, syötyään liikaa Budapest-konvehteja Börtti innostui jakelemaan korvatillikoita kaikille muillekin ja jouduimme sulkemaan sen komeroon ruokailun ajaksi, mutta se onkin kokonaan toinen tarina se.

Kun te pohditte, millaisen paketin te haluaisitte rakkaanne saavan, luvatkaa minulle, että pohditte kirjaa. Sillä kirja on paljon enemmän kuin paperi, jolle se on painettu tai kirjaimet, joita sen sivuille on sieviksi jonoiksi aseteltu. Kirja on matka, tai maailma. Kirja voi olla ovi tai ikkuna. Se voi olla lohduttaja, opettaja ja ystävä. Kirja voi olla tie synkän metsän halki. Lapsille ja nuorille täytyy antaa kirjoja. Heille jokainen kerta, kun he avaavat kirjan natisevat kannet, on uuden seikkailun alku.

Monet ostavatkin kuva- ja satukirjoja pienille lapsille, mutta jostain syystä aikuiset lakkaavat ostamasta kirjoja nuorille. He sanovat, että nuorille on vaikea ostaa kirjoja, kun makuja on niin monia. He sanovat, että eiväthän nuoret edes lue, luuhaavat kaiken aikansa vain tietokoneella. He sanovat, että nuoria ei kiinnosta. Väärin. Jos Joulupukki ehtisi kirjoittaa kirjoja, pukinkontista pullahtelisi varmasti toinen toistaan kovempia paketteja täynnä hurjia seikkailuita, maagisia sattumuksia ja silmälasit huurustavia rakkaustarinoita. Ikävä kyllä hänellä on ihan riittämiin tekemistä muutenkin (ne 1,8 miljardia lahjaa…) Kaikeksi onneksi on olemassa kirjailijoiden ammattikunta, joka suorastaan tonttumaisella antaumuksella tahkoaa markkinoille mitä moninaisimpia tarinoita. Jokaiselle löytyy kyllä jotakin.

Seuraavassa on oma suosituslistani. Se koostuu sekä kirjoista, jotka ovat olleet itselleni tärkeitä nuorena ja jotka ovat tavalla tai toisella muuttaneet maailmaani, että (lasten- ja nuorten)kirjoista, jotka olen viime aikoina lukenut ja joista olen kovasti pitänyt. Kyseessä ei siis ole millään tavalla kattava lista eikä se keskity erityisesti kotimaisiin, uutuuksiin, tiettyyn genreen tai edes varsinaisiin nuortenkirjoihin. Onpahan vain lista kirjoista, joista olen pitänyt ja joita arvostan. Joukossa on useampikin sarjan aloitusosa. Niin kuin aineettomat lahjat, myös kirjat ovat panostusta tulevaisuuteen. Niiden arvo on siinä, että ne antavat lukijoilleen välineitä hahmottaa maailmaa ja kirkastaa näkemystään siitä, millainen sen heidän mielestään tulisi olla. Ostamalla kotimaisen kirjailijan teoksen tuette lisäksi suomalaista kulttuuria, meidän ominaislaatuamme: sitä mitä me olemme tänään ja mitä voimme olla tulevaisuudessa.[1]

J. R. R. Tolkien: Hobitti

  • josta opin seikkailuun lähtemisen tärkeyden

J. R. R. Tolkien: Taru sormusten herrasta

  • jossa maailma on tarina

Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille

  • josta opin, että pyyhe voi olla tärkeä

Leo Tolstoi: Anna Karenina

  • Vronski. Tanssiaiset. Epäreiluus.

Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo

  • Täydellinen kirja

Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani

  • jonka loppua rakastin

Vikram Seth: Sopiva nuori mies

  • jonka siivillä matkustin Intiaan

Franz Kafka: Linna

  • josta opin, mitä epätoivo tarkoittaa

Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa

  • jossa huokasin ja surin

Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset (sarjan ensimmäinen osa)

  • jossa on ihana Muinainen

Netta Walldén: Ruben ja rouva Mallamudin tapaus (sarjan ensimmäinen osa)

  • jossa nauroin ääneen

J. S. Meresmaa: Mifongin perintö (sarjan ensimmäinen osa)

  • jossa ihastuin pantteriin

Katri Alatalo: Karnin Labyrintti (sarjan ensimmäinen osa)

  • joka vei minut lumisiin maisemiin

Seita Vuorela: Viima

  • jossa pelkäsin lasten puolesta

Hanna van der Steen: Ennustus (sarjan ensimmäinen osa)

  • jossa kummastelin ja hämmästelin

Hannu Hirvonen: Tuonenkehrääjät

  • joka pakahdutti ja viihdytti

Anu Holopainen: Molemmin jaloin

  • joka vei mukanaan

Jacqueline Kelly: Luonnonlapsi Calpurnia Tate

  • jossa elin hetken toisessa ajassa

Neil Gaiman: Coraline varjojen talossa

  • jossa kohtasin puhuvan kissan

Markus Harju & J. S. Meresmaa (toim.): Steampunk! – Koneita ja korsetteja

  • jossa oli kaikkea mahdollista

 

Luulitte ehkä, että selviätte ilman mainintaa kirjailijan omista teoksista? Taas väärin! Onpa teitä helppo jallittaa. Tutustukaa myös näihin:

 

 

 

 

 

 

 

 

[1] Ostamalla minun kirjani tuette kustantajani käsitystä siitä, että olen mahtava tyyppi ja sanani ovat kuin jumalten nektaria mummon uunilämpimällä pullalla, ja kerrotte heille, että kirjojani kannattaa julkaista runsain mitoin jatkossakin.


2 thoughts on “Magdalenan suositukset Joulupukin konttiin

  • isopeikko

    Hiano lista, vaikka siällä ei ollutkaan yhtään peikkotarinakirjaa. Mutta Magdalena on kyllä oikeassa kirjojen sivistävästä vaikutuksesta. Peikkokin on sitä peikompi mitä enemmän se lukee kirjoja. Lapsille voi antaa vaikka kirjastokortinkin, jollei niillä ole sellaista 🙂

    • Magdalena Hai Post author

      Tällaisissa listoissa on se vika, että kun niitä alkaa kerran tekemään, ne venyvät ja venyvät. Hyviä kirjoja on niin paljon!

      Kirjastokortti ja kyyti kirjastoon huonolla säällä. 😉

Comments are closed.